29. toukokuuta 2026 kello 19.03

Kyberhyökkäystilastot Turkissa 2025: Eniten hyökkäysten kohteeksi joutuneet sektorit

Digitalisaation nopean edistymisen aikakaudella Turkki on yhä enemmän kyberrikollisten tutkassa. Vuonna 2025 maamme on sekä geopoliittisen sijaintinsa että taloudellisen potentiaalinsa vuoksi järjestäytyneiden rikollisryhmien ja valtion tukemien APT-ryhmien (Advanced Persistent Threat) kohdelistojen kärkipäässä. Tietotekniikka- ja viestintäviranomaisen (BTK), kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen (USOM) ja kyberturvallisuustiimin (SOME) julkaisemat tiedot kuvaavat selkeästi Turkin kyberturvallisuustilannetta.

Tässä kattavassa analyysissä tarkastelemme yksityiskohtaisesti Turkkiin kohdistuvien kyberhyökkäysten ajankohtaisia tilastoja, eniten kohteena olevia sektoreita, yleisimpiä hyökkäysvektoreita ja maatamme uhkaavia APT-ryhmiä.

Turkin kyberhyökkäystilastot vuonna 2025: Yleiskuva

USOM:n julkaisemien viimeisimpien tietojen mukaan Turkissa havaitaan päivittäin keskimäärin yli 250 000 kyberturvallisuustapahtumaa. Tämä luku edustaa 37 prosentin kasvua verrattuna vuoteen 2024 ja osoittaa, että maamme altistuminen kyberuhille on maailmanlaista keskiarvoa korkeampi.

BTK:n ja SOME:n koordinoimat analyysit paljastavat, että kyberhyökkäysten monimutkaisuus ja kohdistettujen hyökkäysten osuus ovat myös kasvaneet merkittävästi. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä havaittujen tietojen mukaan:

• Kiristysohjelmahyökkäykset kasvoivat 42 %
• DDoS-hyökkäykset (hajautettu palvelunestohyökkäys) kasvoivat 28 %
• Tietovarkausyritykset kasvoivat 51 %
• Sosiaalisen manipuloinnin hyökkäykset kasvoivat 33 %
• Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset kasvoivat 19 %

Nämä tilastot osoittavat selvästi, että Turkin on lisättävä kyberturvallisuusinvestointejaan ja nostettava tietoisuutta organisaatiotasolla.

Eniten hyökkäysten kohteeksi joutuneet sektorit: Yksityiskohtainen analyysi

1. Rahoitus- ja pankkisektori: Ensisijainen kohde

Turkissa 31 % kyberhyökkäyksistä kohdistuu rahoitus- ja pankkisektoriin. BDDK:n (pankkivalvontaviranomainen) raporttien mukaan pankit ja fintech-yritykset kohtasivat vuonna 2025 yli 47 000 vakavaa kyberhyökkäysyritystä.

Tällä sektorilla korostuvat seuraavat uhat:

• SMS-huijaukset ja smishing-hyökkäykset: Yleisin uhka mobiilipankkipalveluiden käyttäjille
• Pankkiautomaattien haittaohjelmat: Erityisesti jackpotting-hyökkäykset ovat lisääntyneet
• Man-in-the-Middle (MitM) -hyökkäykset: Verkkomaksujärjestelmiin kohdistuvat edistyneet tekniikat
• Tunnusten varastaminen (credential stuffing): Automaatiotyökaluilla toteutetut suurvolyymiset hyökkäykset

2. Terveydenhuoltosektori: Kriittiset tiedot vaarassa

Terveydenhuoltosektori on toisella sijalla altistuessaan 23 %:lle kyberhyökkäyksistä. Pandemian jälkeisen digitalisaation kiihtyminen on laajentanut sairaaloiden ja terveyslaitosten kohdekenttää. SOME:n tietojen mukaan terveydenhuoltosektorilla on havaittu erityisesti kiristysohjelmahyökkäysten 58 prosentin kasvu.

Terveystietojen arkaluonteisuus ja elintärkeys tekevät tästä sektorista erittäin houkuttelevan hyökkääjille. Potilastiedon arvo mustilla markkinoilla on 10-50 kertaa korkeampi kuin luottokorttitietojen.

3. Energia ja kriittinen infrastruktuuri: Strategiset kohteet

Energiasektori ja kriittinen infrastruktuuri muodostavat 17 % kaikista hyökkäyksistä. Tämä sektori on valtion tukemien APT-ryhmien ensisijaisten kohteiden joukossa. SCADA-järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset, teollisten ohjausjärjestelmien haavoittuvuudet ja toimitusketjuhyökkäykset ovat tällä alalla korostuvia uhkia.

4. Julkiset laitokset ja paikallishallinto

Julkinen sektori altistuu 14 %:lle kyberhyökkäyksistä. Sähköisten julkishallinnon palvelujen yleistyminen, kuntapalvelujen digitalisointi ja kansalaistietojen sähköinen säilyttäminen ovat tehneet tästä sektorista merkittävän kohteen. DDoS-hyökkäykset, tietovuodot ja verkkosivujen turmelemishyökkäykset ovat yleisimmin kohdattuja uhkia.

5. Verkkokauppa ja vähittäiskauppa

Nopeasti kasvava verkkokauppasektori on 12 % kyberhyökkäysten kohteena. Maksukorttitietojen varastaminen, väärien tilien luominen, palautuspetokset ja DDoS-hyökkäykset ovat tällä sektorilla usein esiintyviä uhkia.

6. Muut sektorit

Koulutus (8 %), tietoliikenne (7 %), tuotanto (5 %) ja muut sektorit (4 %) muodostavat jäljelle jäävän osan kyberhyökkäyksistä.

Turkkiin kohdistuvat APT-ryhmät

USOM:n ja SOME:n tekemät uhkatiedustelu-analyysit paljastavat useiden Turkkiin aktiivisesti kohdistuvien APT-ryhmien olemassaolon. Näihin ryhmiin kuuluvat:

• APT28 (Fancy Bear): Julkisiin laitoksiin ja puolustusteollisuuteen kohdistuvat hyökkäykset
• MuddyWater: Julkiseen sektoriin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat kampanjat
• Sea Turtle: Tietoliikenne- ja DNS-kaappausten hyökkäykset
• Lazarus Group: Rahoitussektoriin kohdistuvat kohdennetut hyökkäykset
• StrongPity: Erityisesti Turkkiin keskittyneet vakoilukampanjat

Nämä ryhmät pyrkivät käyttämällä edistyneitä pysyviä uhkatekniikoita saamaan pitkäaikaisen pääsyn, varastamaan arkaluonteisia tietoja ja keräämään strategista tiedustelutietoa.

Yleisimmät hyökkäysvektorit

BTK:n ja USOM:n tilastojen mukaan Turkissa yleisimmin käytetyt hyökkäysvektorit ovat:

• Tietojenkalastelu (Phishing) - 38 %: Sähköpostin, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutetut sosiaalisen manipuloinnin hyökkäykset
• Haittaohjelmien levittäminen - 24 %: Troijalaiset, kiristysohjelmat ja vakoiluohjelmat
• Haavoittuvuuksien hyväksikäyttö - 19 %: Päivittämättömissä järjestelmissä olevat